Historiikki

Monikasvot 1978-2010

Kasvotutkielma eli historiikki


Näytelmäpiiri Monikasvot, Näytelmäryhmä Monikasvot, Monikasvot-kurssi,
Näytelmäryhmäyhdistys Monikasvot ry, Teatteri Monikasvot;
monikasvoisella, rakkaalla lapsella on monta nimeä…

Porin kaupungin työväenopistossa on näyttämötaidetta harjoitettu
vuosikymmeniä. Monikasvojen historian katsomme alkavan vuodesta 1978,
jolloin työväenopiston näytelmäryhmä sai oman identiteetin; nimen, kuulun
porilaisen taiteilijan Erik Sermalan piirtämän logon ja Helka Kuusiluodosta
tuli näytelmäpiirin monivuotinen opettaja ja ohjaaja aina eläkkeelle
jäämiseensä asti. Monikasvojen perustajia oli monia ja suuri kiitos heille
kaikille yhteisesti nimiä erittelemättä. Väinö Välkky ansaitsee kuitenkin
erikoismaininnan; jo 1930-luvulla harrastajanäyttelijänä aloittanut Väinö oli Monikasvoissa heti alusta alkaen ja poistui näyttämöltä vasta vuoden 2005 myötä, mutta on toki sen jälkeenkin aina seurannut Monikasvojen
kuulumisia.

Alkuvuodet olivat suuren innostuksen aikaa, harrastajia oli joinain vuosina
yli 40 henkeä, tehtiin erilaisia näytelmiä, pienempiä ja isompia klassikoita ja
myös oman väen tekstejä. Hankittiin sitä laadukasta ja haasteita
pelkäämätöntä ominaislaatua, josta Monikasvot on vuosien varrella tunnettu.

Joka syksy uusia harrastajia tuli. Osa entisistä taas lähti muihin harrastuksiin tai työ tai opiskelu vei mennessään, osa innokkaista siirtyi muihin teatteriryhmiin, teatterikoulutukseen, ammattilaiseksi. Hyvin usein joitain ”vanhoja” monikasvolaisia ilmaantui taas syksyllä mukaan oltuaan
muutaman vuoden jossain muualla. Kaikkien satojen Monikasvolaisten
luetteleminen ei ole mahdollista, ja kenenkään erikseen esille
nostaminenkaan ei ole perusteltua. Kiitos siis kaikille Monikasvoissa mukana olleille yhteisesti.

Vaikka toimittiin työväenopiston kurssin puitteissa, päättötyöesitykset olivat
täysipainoisia elämyksiä, joissa kaikki teatterin elementit olivat mukana, niin valot, musiikki, tehosteet, lavasteet, puvut, rekvisiitat… Työtä ei säästelty ja näytelmäpiiri sai tuotantoapua opiston lisäksi Porin kulttuurilautakunnalta vuosittaisen toiminta-avustuksen muodossa, joka parhaimpina vuosina kattoi tuotantokulut täysin.

90-luvulle tultaessa sama laadukas ja innokas toiminta jatkui. Parina vuonna Helkan välillä näytellessä Monikasvoissa ja muualla, ohjaajana jo oli Aino-Maija Hyttilä, joka sitten sai ja otti tulevien vuosien opetus- ja ohjausvastuun Helkan jäädessä eläkkeelle 1996.
Klassikkolinja ja suuret haasteet olivat edelleen Monikasvojen ominta alaa ja monien tunnettujen ja toteutukseltaan todella isojen näytelmien parissa Aino-Maijan ohjauksessa teatteria tehtiin, selätettiin suuria näytelmäklassikoita toinen toisensa perään. Aktiiviharrastajien määrä huippuvuosista hieman hupeni noin 20-25 osallistujaan.

1998 näkivät Monikasvo-aktiivit tarpeelliseksi perustaa
Näytelmäryhmäyhdistys Monikasvot ry:n eli Teatteri Monikasvot.
Kaupungin avustukset vähenivät ja lopulta loppuivat. Tarvittiin tuotantoihin täydellistä omarahoitusta ja yhdistyspohjaista toimijaa hoitamaan käytännön tehtäviä. Monikasvot-yhdistys ei kilpaile työväenopiston kurssin kanssa eikä unohda juuriaan, vaan sen suurin henkinen ja taloudellinen panostus suuntautuu nimenomaan kurssin, vanhan kunnon näytelmäpiirin, parissa tehtävään työhön ja tuottajana toimimiseen kurssinäytelmän saattamisessa esityskuntoon.

Teatteri Monikasvot on perustamisestaan lähtien ollut Työväen
näyttämöiden liiton (TNL) jäsenteatteri ja Satakunnan alueen
harrastateatterien yhteistyöjärjestön Harteka ry:n jäsen ja voi tuottaa myös
opiston toiminnasta erillään muita produktioita. Mittavin näistä on ollut
toistaiseksi syksyn 2001 Iltavonkaus-niminen laulu – ja sketsikabaree, jota
esitettiin tilausesityksinä.

Syksyllä 2003 ohjaajana aloitti Minna Liettyä-Tyni. Hänen johdollaan
siirrettiin aluksi painopiste suurista klassikoista prosessidraamaan.
Kirjoitettiin itse tekstit kolmeen ns. Joel-trilogian näytelmään, joista
viimeisessä oli osansa myös klassikkotekstillä Jokamies.
Minnan toimiessa primus motorina tuotettiin kaudella 2005-2006
Monikasvojen historian mittavin produktio, jossa Monikasvot ry toimi
tuottajana ja yhteistyökumppaneina olivat Porin työväenopisto, Palmgrenkonservatorio,
Satakunnan käsi- ja taideteollinen oppilaitos sekä Porin
palveluopisto. Monikasvojen vuosibudjetti kasvoi aiemmasta liki
kymmenkertaiseksi, omarahoitusriskillä mentiin, koska vain TNL avusti
500 €:lla. Tuotettiin suuri klassikkomusikaali, jota viimeksi Suomessa oli
esittänyt 1978 Kansallisteatteri. Toteutettiin Brecht-Weillin Kolmen pennin
ooppera täydellisenä liki nelituntisena versiona kymmenhenkisen taidokkaan
orkesterin ja yhteensä noin 60 hengen produktiona, jossa roolityöt
jakaantuivat Monikasvojen ja Palmgren-konservatoriolaisten kesken.

Syksyllä 2006 Monikasvot ry halusi palata ns. juurilleen, keskittyä taas
nimenomaan työväenopiston parissa tapahtuvaan toimintaan ja pienemmin taloudellisin panostuksin. Ohjaajakautensa aloitti Katri Häti, joka korosti monipuolista näyttelijäkoulutusta ja eri osa-alueiden tutkimista
näytelmätuotanto kerrallaan. Katrin ura Monikasvoissa jatkuu edelleen ja
kuluvana kautena ollaan mm. perehdytty Chekhov-metodin mukaiseen
harjoittelutekniikkaan. Harjoittelumetodiikan ohella ollaan toki saatu aikaan erinomaisia esityksiä jo 4 kpl. Harrastajien määrä on ollut lievässä nousussa ja 15-20 Monikasvolaista on taas viime vuosien produktioissa mukana ollut.

Monikasvot jatkaa siis edelleen vireänä ryhmänä tarjoten nuorisoikäisille ja
sitä vanhemmille harrastajille matalan kynnyksen tulla mukaan, laadukasta
opetusta, hyvää yhteishenkeä ja mielenkiintoisia produktioita.
Hyvä Monikasvot !
(tommi virhiä 27.2.2010)